Juuri silloin orkesteri lopetti
soiton äkkirytinällä. Puhaltimet ja lyömäsoittimet sekosivat jumalattomaksi
kakofoniaksi – pasuunat ja pikkolot kompastelivat toisiinsa, tuuba törähti, ja symbaalien
kumea kajahdus värähteli ulos isosta teltasta päittemme yli tyhjyyteen.
Grandy jähmettyi hampurilaisensa ylle selkä kumarassa, pikkusormet
ojossa ja suu ammollaan.
Minä katsoin puolelta toiselle. Kukaan ei liikahtanut – kaikkien katse
oli kääntynyt päätelttaan. Kovaksi tallautuneen maan yli kieppui laiskasti
muutama heinänkorsi.
”Mitä nyt? Mitä tapahtuu?” minä sanoin.
”Shhhh”, Grandy sihisi.
Orkesteri aloitti uudestaan, nyt Tähtilipun alla.
”Helvetin helvetti!” Grandy viskaisi ruoan pöydälle ja hyppäsi pystyyn,
niin että penkki kaatui.
”Mitä? Mistä on kyse?” minä huusin, koska hän juoksi jo poispäin.
”Katastrofimarssi!” Grandy kiljaisi olkansa yli.
Jacob Janwkoski on 90 tai 93vuotias
mies vanhainkodista, hän ei aivan tarkalleen muista ikäänsä. Hän elää
tavallista, tylsää vanhainkoti elämää, ruoka ei maistu ja käveleminenkin on jo
hankalaa (voi osittain johtua siitä, että liikunta on jäänyt vähemmälle).
Vaikka hän on jo hyvin vanha, hän on silti edelleen hyvin, hyvin tarmokas ja järjissään
oleva mies.
Jacobin menneisyys on täynnä tapahtumia niin iloisia, kuin ikäviäkin.
Kaksikymmentäkolmevuotiaana hän hyppää kiertelevän sirkusjunan kyytiin. Tätä
ennen hän opiskeli hyvämaineisessa yliopistossa, Cornellissa eläinlääkäriksi.
Eräänä päivänä Jacobille ilmoitetaan, että on tapahtunut auto-onnettomuus,
jossa hänen vanhempansa olivat kuolleet. Hänen isänsä velkojen takia, kaikki
omaisuus viedään alta ja Jacobille ei jää edes kattoa päänsä päälle. Hän lähtee
yliopistosta ja loppujen lopuksi pääty tämän kummallisen junan kyytiin.
Junaan hypätessään Jacobille ei ole suunnitelmia, mutta koska ei ole
mitään menetettävää, hän päättää jäädä sirkukseen. Hän aloittaa luomalla
lantaa, tallirenkinä. Hän alkaa pian toimia sirkuksen eläinlääkärinä ja
loppujen lopuksi hän jopa kouluttaa yhtä sirkuksen päähenkilöä, Rosie norsua. Jacob
otetaan vastaan hyvin ja hän saa hyviä ystäviä, kuten miehen nimeltä Kameli ja
kääpiökokoisen pellen, Kinkon. Hän myös rakastuu sirkuksen päätähteen
Marlenaan, joka on naimisissa paranoidisesti skitsofreenisen
eläintenkouluttajan, Augustin kanssa. Marlena ja Jacob ystävystyvät ja heidän
välilleen muodostuu vahva side, eikä heitä enää pysty erottamaan toisistaan.
Sirkuksen johtajan Al-sedän ottaessa sirkukseen Rosie norsun, jota
August, Marlena ja Jacob alkavat kouluttaa, paljon asioita alkaa muuttua. Marlena
ja Jacobin välit lämpenevät ja Augustin itsehillintä alkaa rakoilla. Raha ja
ruoka ovat vähissä ja ihmisiä katoaa junasta. Rosiesta tulee menestys ja kaikki
näyttää suurin piirtein hyvältä, mutta sitten tapahtuu jotain kauheaa.
Katastrofimarssi soi ja koko teltta on täydessä kaaoksessa. Al-setää ei löydy
ja Augustin kohtalo ei ole aivan paras mahdollinen. Sirkuksen tulevaisuus ei
ole kovin valoisa, mutta Marlena ja Jacob aloittavat yhdessä Rosien kanssa
uuden suunnan elämässään. Sirkus on menneisyyttä, joka palaa Jacobin mieleen,
kun hän on jo ryppyinen ja loppu on jo lähellä. Silloin muistot palaavat
kirkkaina mieleen.
Mielestäni kirja oli todella hyvä ja siihen mahtui, huumoria, jännitystä,
rakkautta ja kaikkea siltä väliltä. Kirja oli todella hyvin kirjoitettu ja se
oli niin mukaansa tempaava, ettei olisi tehnyt mieli irrottaa silmiään siitä
hetkeksikään. Tarinassa yhdistyivät hienosti vanhan vaarin elämänkokemus, sekä
nuoren miehen jännitystä ja tapahtumia täynnä oleva elämä. Kirjaa lukiessaan
alkoi mietityttää, että minkälaista elämä vanhuksilla oikeasti on. Heidän
arkensa on yksitoikkoista, vaikka he tarvitsisivat vielä puuhaa ja tekemistä,
iloisia asioita päiviinsä. Kyllä minä ainakin haluaisin viettää viimeisimmät
hetkeni onnellisena.
Ainut moitittava asia kirjassa, jonka keksin oli se, ettei aina oikein
pysynyt juonessa mukana. Muuten kirja oli kyllä juuri hyvä sellaisenaan, en
olisi mennyt muuttamaan siitä mitään. Suosittelen kirjaa neljästätoista
vuodesta ylöspäin, yläikärajaa ei mielestäni ole.
Kirjasta on tehty, myös samanniminen elokuva, jonka haluaisin
ehdottomasti nähdä. Elokuvan on ohjannut Francis Laxrence ja näyttelijöinä
toimivat Robert Pattisso ja Hal Holbrook (Jacob), Reese Witherspoon (Marlena),
sekä Christoph Walz (August). Elokuvan ikäraja on 12 ja se kestää kaksi tuntia.
”Minä hivuttaudun tuolin reunalle ja kurotan kiinni rollaattorista. Oman
arvioni mukaan vapaus on vajaan kymmenen metrin päässä. Tietysti sen jälkeen
pitää kävellä korttelin verran, mutta jos panen töppöstä toisen eteen, ehdin
nähdä pari viimeistä numeroa. Ja loppuparaatin – eihän se alkuparaatia korvaa,
mutta kuitenkin. Lävitseni kulkee kihelmöivä lämpö ja tukahdutan
naurunhirnahduksen. Yhdeksänkymmenen saatan olla, mutta kuka sanoo, että olisin
avuton?”
Milja 9lk
Kuvailit kirjaa erittäin hyvin ja olisi todella mukava lukea kirja tai katsoa elokuva tästä. Kirja kuullostaa erittäin jännittävältä ja koukuttavalta.
VastaaPoistaKuvailit kirjaa todella hyvin ja minä aijoin ainakin lukea tämän kirjan, koska se kuulosti todella jännittävältä ja kiinnostavalta.
VastaaPoistaKuvailit kirjaa oikein etevästi ja voisin jopa lukea kirjan.
VastaaPoista