Kirja kertoo
Sannan elämästä 6-vuotiaasta 20-vuotiaaseen asti. Hän oli aina halunnut olla
kovan tytön maineessa. Hän veti ensimmäiset känninsä jo 12-vuotiaana pelkästä
näyttämisen halusta. Yläasteella Sannan luokalle tuli uusi tyttö, Titta josta
tuli Sannan paras kaveri. Sittemmin tyttöjä ei paljon koulussa näkynyt.
Yläasteen
jälkeen Sanna ja Titta menivät vuodeksi Englantiin kielikurssille. Sen jälkeen
Sanna lähti vuodeksi Yhdysvaltoihin, jossa hän oppi käyttämään marihuanaa.
Suomeen palattuaan Sanna muutti yhteen huumebisneksissä mukana olevan Jonen
kanssa. Samalla Sanna kirjoitti ylioppilaaksi. Sanna aloitti huumeiden käytön
ja pian hän nousikin jo käyttäjäpiirien arvoasteikossa pykälän ylöspäin: hän
oppi piikittämään itseään.
Jone joutui
puoleksi vuodeksi vankilaan ja Sanna ystävystyi Riston kanssa. Sanna tuli
raskaaksi ja yritti olla käyttämättä huumeita raskausaikana, mutta ei pystynyt.
Lapsen synnyttyä Sannan vanhemmat hoitivat lasta, koska Sanna oli
huumeriippuvainen eikä kyennyt siihen itse. Sannalla oli vaihtoehdot vähissä:
kuolema tai Kiskon huumevieroitusklinikka. Sanna meni Kiskoon ainoastaan lapsensa
takia.
Kirjan vuorosanoissa käytetään puhekieltä ja osittain myös
slangia. Kirjan tärkein sanoma ja opetus lienee selvä. Huumeisiin ei pidä
sotkeentua! Tämän kirjan lukemisen myötä ymmärsin itse, että monen lähimmäisen
ja etenkin oma elämä menee pilalle jos alkaa käyttää huumeita. Kirja oli
lukukokemuksena omaperäinen, mutta samalla myös mielenkiintoinen koska pääsi
”tutustumaan” ihmisen elämään, joka käyttää huumeita.
Suosittelisin kirjaa lähes kaikille, koska tämän kirjan
lukemisen myötä ymmärtää miten vaarallisia huumeet ovat. Varsinkin sellaiset,
jotka ovat harkinneet tai jopa käyttäneet huumeita, LUKEKAA IHMEESSÄ!!
Jami, 9. luokka