Vampyyrin palvelija kertoo kovia kokeneesta nuoresta miehestä Jamie Sommersista joka on seilannut lähes kaikilla maailman merillä, luotsannut läpi vaikean nuoruuden lastenkodeissa ja laitoksissa koulukiusattuna sekä muun muassa tullut merirosvojen ryöstämäksi. Meri on orvolle Jamielle lähes aina ollut kuin koti.
Jamie muistelee kirjassa paljon yhteisiä matkojaan Kellen Quinnin kanssa, joilla "Kell" opasti Jamieta toverillisesti myös elämän vesillä. Kell on loistava tarinankertoja ja vitsiniekka. Hän on hyvin sopeutuvainen ja osaa luoda uusia ihmissuhteita kädenkäänteessä. Jamie ihailee syvästi kuinka erilaisia tunteita herättäviä tarinoita Kell kertookaan tositapahtumien perusteella. Jamie toivoo että voisi joskus olla yhtä hyvä puhumaan itsensä pois vaikeista tilanteista. Sen sijaan Jamiella on apunaan nyrkit. Hänen kohdallaan pätee sanonta "pieni, mutta pippurinen". Jo lapsesta asti Jamien voimaa on aliarvostettu hänen pienen kokonsa takia. Useammin kuin kerran muut ovatkin saaneet huomata ettei hänelle kannata uhitella.
Saavuttuaan Terrace Viewn parantolaan Jamiella on vakava depressio. Ensin hän ei muista edes omaa nimeään eikä suostu sanomaan päiviin sanaakaan. Sitten tohtori McDevittin avustuksella Jamie saa jälleen elämästä kiinni ja alkaa kertoilla seikkailuistaan McDevittille. Välillä Jamie luulee olevansa veneessä tai laivalla Kellen Quinnin kanssa, vaikka on todellisuudessa tohtori McDevittin terapiassa. Ensin tohtori ei ole uskoa korviaan, mutta mitä enemmän Jamien elämästä paljastuu, sitä uskottavammilta tarinat alkavat kuulostaa.
Kirja sijoittuu 1900- luvulle, jolloin kirjan päähenkilö kuvitteellisesti eli. Tapahtumapaikkoja on monia, ovathan Jamie ja Kell hyvin maailmaa ja etenkin merta nähneitä matkailijoita ja seikkailijoita. Tärkeimpiä ovat Terrace Viewn parantola, lordi Grenville Hawkesin kartano ja vene eripuolilla maailmaa, varsinkin eteläisellä pallonpuoliskolla. Irlannin reissujakin miehet tekevät ja käyvät perimässä velkoja ja kauppaamassa tavaroita Länsi-Euroopassa. Tapahtumapaikoista ei saa erityisen tarkkoja kuvauksia, mutta sen sijaan vuosiluvuista on kerrottu tarkkaan. Mielestäni kirjassa on ideana ennemmin hieman päiväkirjatyylisesti selostaa tapahtumia kuin kuvailla tapahtumapaikkoja tai ihmisiä tarkasti. Kirjan henkilöistä kerrotaan tärkeimmät tiedot ja niitä paljastuu pikkuhiljaa, kun lukee kirjaa eteenpäin. Mitään ei saa kerralla selville.
Vaikka kirja on luokiteltu kauhuosastolle, se ei mielestäni kuvaa kovin hyvin kirjaa. Kirjaa lukiessani en jännittänyt tai pelännyt kertaakaan, mikä on itselleni tyypillistä kauhuteoksia tutkiessa. Kauhun piirteitä siinä oli kuitenkin jonkin verran, esimerkkinä yliluonnolliset olennot ja omituiset tapahtumat joista ei normaali ihminen voisi selvitä vahingoitta. Mielestäni kirja sijoittuisi ennemmin trillereihin. Siinä on mysteeri jota yritetään ratkaista ja rikollisuus pyörii vahvasti mukana kirjan tapahtumissa.
Mielestäni kirja oli tylsistyttävää luettavaa, enkä pitänyt siitä. Siinä ei ollut toimintaa kovin paljoa ja niiltä osin mitä oli, tapahtumat olivat hyvin ennalta arvattavia. Kirja oli täynnä kliseitä joihin on törmännyt kymmeniä kertoja aiemminkin. Kirja ei vienyt mukanaan niin, ettei pysty lopettamaan lukemista vaikka haluaisi.
Mielenkiintoista Vampyyrin palvelijassa oli päähenkilön erittäin vakava depressio, sillä mielisairaudet ovat minusta aina kiehtovia. Mielenvikaisten ihmisten toimintaa ei voi ennustaa joten se oli hyvää vastapainoa kliseille ja muulle klassiselle tarinankerronnalle.
Kirja ei ole hyvää luettavaa aivan pienimmille, mutta nuorille se sopii. Aikuiset saattavat pitää tämän tyylisistä kirjoista enemmän, joten suosittelen tätä jo nuoruuden ohittaneille miehille ja naisille, sillä Jamien muistelmat lapsuudesta nuoruuteen ja siitä aikuisuuteen voivat palauttaa ikäihmisille nuoruuden kokeilunhaluiset vuodet mieleen.
Elina 8B
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti