Maarit Verronen: Varjonainen (2013)

Olisiko kivaa olla nainen, joka ei muista omaa nimeään, ei ikäänsä, hänen vanhempansa ja isovanhemmat ovat kuolleet, hänellä ei ole omaa passia (paitsi hänen isänsä ja yksi humalaiselta mieheltä varastettu), hän kiertelee ympäri Eurooppaa yrittäen löytää paikkaa missä asua ja hän varastelee ihmisiltä rahaa elämiseen. Mutta yksi päivä muuttaa hänen elämänsä.                                                                    

Tallinnasta on lähdössä laiva Tukholmaan ja tämä nainen ehtii juuri ennen lähtöä puikkelehtimaan huomaamattomasti laivaan. Kesken matkan laiva joutuu yllättäen merihätään ja se alkaa upota. Naisen onneksi kun hän putoaa lopulta laivasta hän pystyy uimaan hätä-lautalle missä ei ole tosin ketään. Hän joutui odottamaan tovin kunnes hänet löydettiin ja hänet vietiin matkustajalaivaan mikä oli menossa suomeen. Hänellä oli kova alilämpö laivalla ja häntä hoidettiin laivan ensiapuosastolla, mutta hän karkasi sieltä laivan tultua Suomen satamaan ja pääsi pois laivasta. Suomessa hän yrittää aloittaa uuden elämän. Ja lopulta hän vaikeiden aikojen jälkeen onnistuu tekemään sen, mutta lopulta pilaa oman tulevaisuutensa ja lähtee maanpakoon.                                                                                            

Kirja sijoittuu 2000-luvulle ja kirjan tapahtumapaikkoihin kuuluu pääosin Suomi mutta myös Tallinnan- ja Tukholman satamat ja Itämeri. Kirjan tapahtumat on pääosin Helsingissä mutta myös muualla kuten Lapissa hän ehtii käydä, ja Lapin reissu ei ihan pikkujuttu  ollutkaan.                                                                                                                

Kirjaa oli helppo lukea, siinä ei käytetä murteita ja on muutenkin selkeä kirja. Minä pidin kirjan juonesta ja tarinasta mutta karkea sivumaku jäi kahdesta tappokohtauksesta. Kirja oli mukaan tempaava ja suosittelen luettavaksi.         

Joonas K. 8A